Uusi kevät, uusi asunto, uusi auringonlasku.

Turun urheilupuiston ympäri kulkevan “Karikon lenkin” reunamilla hyppivät oravat. Lintulaudat notkuivat, kun tiaisten sijaan ruokailemassa olikin kolme oravaista, jotka välillä vakavan luontoisestikin kilvoittelivat ateriointipaikan herruudesta.

Jokirannassa puolestaan päivystivät pulut ja hanhet, jotka etsivät oletettavasti Martinisillan grillistä lähtöisin olevia herkkupaloja rantatieltä.

Syksy on varsin verratonta aikaa. Yleisesti syksyyn liitetään pimeys ja tunnelmallisuus ja hämärä talven odotus. Viime päivät ovat kuitenkin olleet kirkkaampia ja valoisampia kuin mikään koskaan missään. Aurinko paistaa matalalta iltapäivällä kuin keväällä konsanaan, ja kaiken kruunaavat kullankeltaisena merenä rantapenkereet täyttävät, puista tippuneet lehdet. Tätä ei enää kovin montaa päivää ole aikaa ihailla.

Yliopistonmäen kaunein paikka on Juslenian ja Humanistisen tiedekunnan toimistorakennuksen tienoilta Didaktikumin ja Koskenniemenkadun suuntaan vaahterapuiden ja rehevän kasvuston läpi mutkitteleva polku. Ken muuta väittää, valehtelee.

PS Objektiivista kannattaa muistaa tarkistaa, onko manuaalitarkennus päällä vai ei, jos haluaa automaattitarkennusta käyttää. Tällä kertaa vahinko tapahtui, joskin Photoshopin unsharp mask teki kuvasta jokseenkin käytettävän.

PPS Jos otsikkoon kirjoittaa, että lunnonkaunis, on se syytä korjata mitä pikimmin, mikäli kokee olevansa varteenotettava suomen kielen opiskelija.

Kolean kauniina syysiltana ei moni asia tunnu niin hyvältä kuin pyöräily Ruissalon metsäpoluilla syksyisten vaahteroiden ja tammien keskellä. Pitkästä aikaa myös kamera oli mukana, ja Kuuvannokka tuntui aivan eri paikalta kuin helmikuussa.

Paitsi että Naantali on mainio kesäkaupunki, on se myöskin erittäin miellyttävä syksyllä. Vanhankaupungin hiljainen rauha ja kuulaan kaunis syyspäivä loivat yhdessä tänään ainutlaatuisen tunnelman. Edellisen kerran liikuin samoissa maisemissa toukokuussa.