GPS-paikannus ja paikkatietojen hyödyntäminen on mobiilialan seuraava iso juttu. Sen voi sanoa jo nykyisistä sovelluksista, jollaisista vuosikymmen tai pari aiemmin puhuttiin lähinnä science fictionin yhteydessä. Autoihin nopeasti levinnyt navigaattoribuumi saavuttaa seuraavaksi jalankulkijat, ja ratin takaa poistuttua paikkatietojen todelliset mahdollisuudet vasta aukeavat.
Annoin pirulle jo vähintäänkin keskisormen, kun päivitin vanhentuneen 3G-kytkykauppasopimukseni: myös seuraavat kaksi vuotta olen määräaikaiseen sopimukseen kahlittu. Vankeus on tosin tällä kertaa yllättävän onnellista, koska mukaan tarttui uusi puhelin, Nokian E51, jolla onnistuu moni uusi ja jännä asia. Sisäänrakennettua GPS-paikanninta ei laitteessa ole, mutta paikannustarpeisiin hankin erillisen Bluetooth-yhteyttä käyttävän Insmat InsSirf -palikan. Kaikki muu tarvittava E51:ssä onkin itsessään - erityisesti nopeat data-yhteydet.
Lenkit kartalle
Ensimmäinen houkutus kännykän ja GPS-paikannuksen liitoksessa oli Nokian Symbian s60 -käyttöjärjestelmille suunnattu Sports Tracker -sovellus, jonka avulla juoksu-, kävely- tai pyörälenkit voi siirtää kartalle nopeus- ja aikatietoineen myöhempää ihmettelyä varten. Ohjelmalla lenkin aikana puhelimen omalla kameralla otetut kuvat voi myös siirtää yhden painikkeen painalluksella Nokian WWW-palveluun. E51:n kamera ei ole kännykkäkameroidenkaan vertailussa kovinkaan loistelias mutta dokumentointitarkoituksiin aivan riittävä.
Reittitiedot eivät tarjoa juurikaan mitään oleellista tai välttämätöntä tietoa mutta sitäkin enemmän kaikkea “kivaa”. Myöhemmin on hauska tutkailla kartalta, missä sitä onkaan tullut liikuttua, mikä tällaiselle kartoista pitävälle ja lähiympäristön saloista uteliaalle on selvää lisäarvoa. Vaikka ilman tällaista säätämistä pärjäisi hyvinkin, suhtaudun itse positiivisesti kaikkeen sellaiseen, joka voi tehdä juoksulenkille tai pyöräilemään lähdöstä himpun verran houkuttelevamman valinnan.
Aarteenetsintää
Toinen kokeilemani innovatiivinen paikannussovellus on Geocache Navigator, jonka avulla ympäristön geokätköjen sijainti- ja kuvaustietoja voi tarkastella ja joka sisältää myös kattavat paikannustyökalut, kuten kompassin ja kartta- ja tutkanäkymät. Satunnaisen kätköjen etsimisen kynnys on paljon matalampi, kun aivan erillisen maastogepsin hankinta ei ole välttämätöntä. Lisäksi suunnittelematon ympäristön kätköjen tarkastelu missä tahansa ilman paperitulosteita ja koordinaattien näpyttelyä on käyttömukavuutta parhaimmillaan. Jää nähtäväksi, minkälainen teknoajan Indiana Jones minusta tulee, mutta tänään loggasin kuitenkin ensimmäisen kätköni, Halisten Uhrikiven.
Sekä Sports Trackerin että Geocache Navigatorin parasta antia ovat yhteydet suoraan puhelimesta käsin. Reittitiedot tai geokätkön löytyminen voi päivittää web-palveluihin helposti, ja homman voi hoitaa koti-WLAN-yhteydestä käsin, jos 3G- tai GPRS-siirtohinnat pelottavat. Omassa laitteistossani kynnystä paikannuspalvelujen käyttöön kasvattaa se, ettei puhelimessa ole omaa GPS-yksikköä, mutta toisaalta ulkoisen laitteen tarkkuuden ja toimivuuden pitäisi olla parempi eikä GPS-palikan käyttö kuluta myöskään puhelimen akkua.
Matkapuhelimen GPS-palvelut ovat suunnattu erityisesti vapaa-ajan harrastekäyttöön, ja siellä aina mukana kulkevan laitteen suurin potentiaali onkin. Lisäksi on hienoa, että tekniset palvelut edistävät ulkoilua ja liikuntaa, koska liian usein tekniikka rajoittaa ihmisiä sisätiloihin.