Turun jokavuotiset keskiaikaiset markkinat päättyvät tänään. Vanhalla suurtorilla sekä molemmin puolin Aurajokea on jälleen keskiaikaisen kulttuurin ja elämäntavan esittelyä, myyntikojuja sekä ruokailupisteitä. Keskiaikaisten markkinoiden sydämen muodostavat kuitenkin lukuisat roolinsa omaksuneet vapaaehtoisnäyttelijät, jotka kuljeskelevat markkinavieraiden joukossa milloin perheen mukana kulkevaa koiraa ihmetellen ja milloin laihoja naisia haukkuen.

Mikäli keskiaikaisia markkinoita on uskominen keskiajan toreilla ja kauppapaikoilla kulki hyvin kärttyisää ja äänekästä väkeä, joka ei sanojansa pantannut. Saattaapa joku kokea olonsa tukalaksikin, ja muistan menneinä vuosina Turun Sanomistakin lukeneeni närkästyneitä yleisönosastokommentteja, kun kirjoittaja oli kokenut näyttelijöiden itseensä kohdistuneet kommentit loukkaavina.

Keskiaikaisilla markkinoilla ei myydä kebabia, pyttipannua tai wok-vihanneksia. Markkinahumussa maistellaan meren antimia tai kokonaisesta varrasporsaasta leikattua ja paistettua lihaa. Ruuan lisäksi myös käyttötavarat valmistetaan markkinoilla alusta asti käsityönä. Sepän pajassa palkeet puhkuvat ja hiilet hehkuvat, kun rauta taipuu työläisen käsissä. Myös köydet punotaan vanhan perinteen mukaisesti.