Kesä, kesä, kesä..

Aamuneljä ja viimeisetkin jutut on saatu viimeisteltyä ja lähetettyä eteenpäin taittoon. Deadlinen kanssa selviämisestä on selvästikin tullut taitolaji, jossa minä ajankäytön tarkkuuden suhteen pärjään enemmän kuin hyvin (tai sitten huonommin kuin kurjasti).

Kesä alkaa kuitenkin tästä – tästä se alkaa. Kävelystä Tuomaansillalla katsellen punaisen auringon kajoa rautatiesillan ja joen yläpuolella, lintujen laulusta, kun yksinäiset rekat ajavat keltaisena vilkkuvien risteyksien ohitse, aamun kosteuden tuoksusta koivun lehdillä, vapautuneista ajatuksista ja odotuksista, odotuksista.