Viikkojen päivittämättömyyden katkaisee nyt armoton jälkiviisaus ja typeryyden tunne, kun vasta kuvia koneelle ladatessa huomaa, että herkkyytenä on ollut ISO 1600. Kun kerta kuvatkin on otettu ulkona, ja ISO 200 olisi aivan hyvin riittänyt, saa ylisuuren herkkyyden aiheuttama kohinaisuus myös mielen puhisemaan kiukusta.

Vaikka kohinanpoisto auttaakin jonkun verran, ei kuvista millään saa yhtä hyviä kuin jos olisin käyttänyt oikeaa herkkyyttä. Seuraavaksi aion kyllä väsätä kameraan tarran, jossa lukee: