Göttingen sijaitsee laaksossa kahden kukkulan välissä. Toisen kukkulan huipulla on vanhastaan vartiotornina toiminut Bismarckin torni. Otto von Bismarck liittyy myös Göttingenin historiaan, sillä nuorna miehenä vuonna 1833 Saksan tuleva suurmies opiskeli Göttingenin yliopistossa.
Nykyisin Bismarckin torni on viikonloppuisin avoinna uteliaille ihmisille. Tornista avautuu mahtava näkymä punakattoisten talojen, vihreiden metsiköiden ja avarien peltojen maisemaan.
Parhaillaan Göttingenissä on myös meneillään järjestyksessään 612. Sch�tzen- und Volksfestivaalit. Kadut täyttyvät omituisiin vaatteisiin pukeutuneista, marssimusiikkia soittavista ihmisistä, ja kulkue matelee läpi kaupungin vanhalle raatihuoneelle. Eilisessä avajaisjuhlassa ohjelmasta ennalta tietämättömiä säikyteltiin mm. julmetun kovaäänisillä tykinlaukauksilla.
Mainitsemisen arvoista on vielä sekin, että saksalainen makkara on ihan hyvää luonnottoman harmaasta väristään huolimatta.
Näkymä Bismarckin tornista: Canon EOS 300D, Sigma 70-300mm APO II @190mm, 1/500s, F9, ISO 200
Rumpalipoika: Canon EOS 300D, Sigma 70-300mm APO II @168mm, 1/400s, F7.1, ISO 200
Hienoa, että kotiseutujuhlat ja -perinteet säilyvät Euroopassa.
Lämpiminä kesinä laaksossa on varmasti kuuma. Eipä ihme, että saksalaiset niin suurin joukoin matkustavat lomillaan Välimeren vilvoittavien vetten äärelle, kun ei itsellä juuri ole järviä kuten meillä Suomessa.
Makkarassa on ehkä ihan oikea luonnollinen väri, siis ilman lisäaineita.
Hyviä loppupäiviä teille sinne Göttingeniin!
Luonnollinenkin voi tuntua luonnottomalta, jos siihen ei ole tottunut (esim. shampoomainosten “luonnolliset hiukset”). Jotenkin harmaa väri ruuassa ei houkuta syömään.
Joka tapauksessa se mikä Göttingenin säässä ihmetyttää on se, että jatkuvasti taivaalla on pilviä tai pilviharsoa. Parin kuukauden jälkeen yksi suurimmista ikävänaiheista on Suomen kirkkaat, siniset taivaat. Vaikka täällä “paistaisi aurinko”, on täällä silti pieni harso taivaalla.
Mitä vedessä polskutteluun tulee, niin ainakin Göttingenissä on melko tasokkaat ja erittäin huokeat maauimalat. Se mikä luonnonrannoissa hävitään, otetaan sitten takaisin rakentamalla itse.
Ja muuten. Täällä yliopistojen lukukausi loppui viime perjantaina. Voi olla, että sama koskee myös tavallisia kouluja. Kesäloma alkaa siis monilla vasta nyt.
Niin, kyllä meillä koulujen kesäloma loppuu yleensä parhaaseen kesäaikaan, nyt jo ennen elokuun puoliväliä. Itse tekisin mielelläni kesäkuun töitä kuten useimmissa Euroopan maissa ja olisin lomalla heinä- ja elokuun.
Aikanaan oli kolme kuukautta kesälomaa, mutta kun viikonlopusta tuli kaksipäiväinen, piti tietysti kesälomaa lyhentää, mutta se lyhennettiin mielestäni väärästä päästä. Paitsi säät myös elokuun sadonkorjuutyöt, marjojen ja sienien poiminta puolustaisivat loman sijoittamista loppukesään.
Tervetuloa vain tänne kirkkaiden taivaiden alle raikkaaseen Suomeen. Meillä on tänä kesänä todella vihreää, kun on satanut paljon ja ollut aika koleaa.
On hyvä palata, jos ulkomailla vietetyn ajan jälkeen tuntee pientä ikävää.