Ulkomailla ollessa merkittävintä on vierauden tunne. Siihen ihastutaan, ja sen takia kuljetaan ympyrää, kun mitään ei tunnu löytyvän. Kesän automatkaa ennakoiden olen kiinnittänyt huomiota saksalaisiin liikennemerkkeihin ja niiden selkeyteen.

Kaupunkialueen liikennemerkit ovat Göttingenissä kohtalaisen selkeitä. Ihmetystä herättävät ainoastaan liikennemerkeissä esiintyvät pienet nuolet. Luulisi, että pysäköinti kielletty -merkki itsessäänkin kertoisi, että se on voimassa kyseisestä merkistä eteenpäin. Ja kun merkkejä on siellä täällä ja nuolet osoittavat mihin sattuu, on väkisinkin jo puoliksi eksyksissä.

Bussin ikkunasta vilkuilin valtateiden reunojan keltapohjaisia opastekilpiä, joissa risteykset on merkitty hieman kaartuvilla, ruikun näköisillä, ohuilla viivoilla. Ikävä tulee suomen jykeviä paksuviivaisia opastemerkkejä. Kukakohan graafikko tai taiteilija on liikennemerkit suunnitellut? Sen verran merkit kuitenkin maittain eroavat, että paikallisen “designin” huomaa heti.

Pieniä kummasteluja ovat herättäneet myös liikenneympyrän kaltaiset risteykset, jotka eivät ole liikenneympyröitä sekä t-risteykset, joissa on liikennevalot vain kahdelta puolelta lähestyttäessä.