Digikamerat ovat tänä päivänä pitkälle kehitettyjä tietokoneita. Tämä asettaa uusia haasteita hakkereille. Kun X-Box ja pleikkari ovat jo modattuja, onko seuraava kohde digikamerat?

Canon 300D:n yhteydessä on keskustelupalstoilla ollut jo puhetta kameran firmware-ohjelmiston päivittämisestä ja sitä kautta saatavista uusista ominaisuuksista. Rohkeimmat ovatkin jo tehneet kamerastaan puoliksi 10D:n. Epäilijät ovat puolestaan naureskelleet, että vielä ei päivityksellä saa 300D:n harmaata muovikuorta muutettua mustaksi metalliksi.

Vielä pari vuotta sitten HP ja Kodak luottivat digikameroissaan Digita-käyttöjärjestelmään, jolle oli tarjolla ohjelmia aina kuvausasetustyökaluista doom-peliin saakka. Jostain syystä tämä kehityslinja on tyrehtynyt nykykameroissa. Ehkä järjestelmä todettiin käytännössä liian raskaaksi ja hitaaksi.

Jos valmistajat eivät tarjoa mahdollisuutta ohjelmointiin, voi sen löytää itse. Törmäsin sivuun, jolla esiteltiin projektia asentaa Linux-järjestelmä Canonin Ixukseen. Järjestelmä onkin nimetty osuvasti Lixukseski. Vaikka sivusto ja projekti taitaakin olla enemmän vitsi kuin läpimurto Ixuksen hakkeroinnissa, nähdään vastaavaa varmasti lisää jatkossa.

Mutta mitä hyötyä kameran ohjelmiston muokkaamisella saavutetaan, on sitten eri kysymys. Kamerasta tuskin voi tehdä toimistopäätettä tai nettiselainta vain ohjelmistoa muokkaamalla. Ehkä hakkerointiyritykset ovatkin vain yksi esimerkki ihmisen jatkuvasta tiedonjanosta ja uteliaisuudesta.

Ja jos kameran hankkii, niin voisihan sillä myös keskittyä kuvaamaan.